Kolesteroli, LDL
fS-Kol- LDL KL 2099
Verenkierrossa olevasta kolesterolista 65-70 % kuljetetaan LDL-partikkeleissa. Maksan sisältämä kolesteroli siirtyy verenkiertoon ensin maksan tuottaman VLDL-hiukkasen kuljettamana. VLDL-partikkeli muuntuu verenkierrossa IDL-hiukkasen (VLDL-jäänne) kautta LDL-partikkeliksi, osan VLDL-jäännöspartikkeleista poistuessa maksaan. LDL-partikkelin sisältämät kolesteroliesterit kuljetetaan kohdesoluille LDL-reseptorin kautta. Kolesteroliesterit hydrolysoituvat vapaaksi kolesteroliksi joko solukalvojen rakennusaineeksi tai steroidihormonien lähtöaineeksi. Mikäli LDL-hiukkanen ei kohtaa kudoksessa LDL-reseptoria, se siirtyy imunesteen kautta takaisin verenkiertoon. Toisaalta suuri osa LDL-partikkeleista siirtyy LDL-reseptoreiden kautta maksaan, jossa kolesteroliesterit vapautuvat ja muuttuvat osaksi maksan kolesteroliaineenvaihduntaa.
LDL-kolesterolimittaus on osa dyslipidemian (poikkeavat rasva-arvot) diagnostiikkatutkimuksia. (Muut tutkimukset: fS-Kol, fS-Kol-HDL ja fS-Trigly). Dyslipidemian diagnoosin tulee perustua ainakin kahteen eri päivinä otettuun näytteeseen, joista määritetään kokonaiskolesteroli-, HDL-kolesteroli-, LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus.
Indikaatiot
Hyperkolesterolemian hoidon seuranta. Koronaaritaudin riskin arviointi.
Näyte
Lipidipakettimääritys: 1 ml paastoseerumia, min 0,5 ml.
Säilytys ja lähetys
Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Säilyy jääkaapissa viikon, pidempiaikainen säilytys pakastettuna.
Menetelmä
Fotometrinen entsymaattinen, suora menetelmä, akkreditoitu menetelmä.
Vastausaika
1-2 arkipäivää
Viitearvot
Tavoitearvo alle 3,0 mmol/l
Tavoitearvo perustuu Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n 27.10.2020 julkaisemaan Dyslipidemiat Käypä hoito-suositukseen.
Lisäys Kol-LDL tavoitearvoihin:
Tavoitteet valtimotaudin kokonaisriskiarvion perusteella:
| Kohtalainen riski: Kol-LDL alle 2,6 mmol/l |
| Suuri riski: Kol-LDL alle 1,8 mmol/l |
| Erityisen suuri riski: Kol-LDL alle 1,4 mmol/l (tai mahdollisimman lähellä sitä) |
Tulkinta
Korkea seerumin kolesterolipitoisuus on riskitekijä valtimokovettumataudin (ateroskleroosi) synnyssä. Tavallisimmin suurentuneen kolesterolipitoisuuden taustalla on kohonnut LDL-kolesteroli. Suurentuneen kolesterolipitoisuuden taustalla voivat olla perinnölliset tai ympäristöstä riippuvat tekijät.
Perinnöllisistä tekijöistä johtuva Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH-tauti) voi olla syynä kohonneeseen kolesterolipitoisuuteen. Taustalla on LDL-reseptoria koodaavan geenin mutaatio, joka ehkäisee LDL-kolesterolin siirtymistä maksaan ja johtaa suurentuneeseen seerumin LDL-kolesteroliarvoon. Heterotsygoottisen muodon esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu noin 1:600. Kyseisessä tautimuodossa LDL-kolesterolipitoisuus on 2-3 -kertainen muuhun väestöön verrattuna. Yleisimmät Suomessa esiintyvistä geenimutaatioista ovat FH-Pohjois-Karjala ja FH-Helsinki.
Yleinen perinnöllinen dyslipidemian muoto on Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH), jota esiintyy 1-2 % väestöstä. Taustalla on useita taudille altistavia geenimutaatioita ja lisäksi ympäristötekijät kuten ikä ja ylipaino vaikuttavat taudin ilmenemismuotoihin. Yhtenä syynä lipidiaineenvaihdunnan häiriöön on arveltu olevan LDL-kolesteroliin liittyvän apoproteiini B:n liikatuotanto tai lipoproteiinilipaasin toiminnanhäiriö, jonka arvellaan johtavan erityisen haitallisten pienten ja tiheiden LDL-partikkeleiden kertymiseen verenkiertoon. Tämä näkyy ennemmin lisääntyneenä seerumin apoB-pitoisuutena kuin suurentuneena LDL-kolesterolipitoisuutena.
Yleisemmin hyperkolesterolemian aiheuttajana on ns. tavallinen polygeeninen hyperkolesterolenemia, jonka taustalla on useita geneettisiä variantteja sekä ympäristöstä johtuvia tekijöitä. Tässä ryhmässä ruokavaliolla on suuri merkitys. Suomalaisessa väestössä perintötekijä apoproteiini tyyppi E4 on tavallista yleisempi esiintyen noin kolmasosalla suomalaisista. Tyyppi E4:n omaavilla arvellaan olevan erityinen herkkyys ravinnon sisältämälle kolesterolille. Lihavuus ja vähäinen ravintokuidun saanti lisäävät LDL-kolesterolipitoisuutta.
Kohonneita LDL-kolesterolipitoisuuksia voi esiintyä lisäksi hypotyreoosissa, munuaisten vajaatoiminnassa, nefroottisessa syndroomassa, sokeritaudissa, sappitietukoksissa ja raskauden aikana.
Matalia LDL-kolesteroliarvoja tavataan hypertyreoosissa, aliravitsemuksessa, malabsorptiossa, kasvisravintoa käyttävillä, kroonisissa taudeissa ja statiinien käytön johdosta.
Viitteet
Dyslipidemiat, Käypä hoito-suositus, 14.12.2022. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä
Ravitsemustiede, Duodecim 2021 (toim. M. Mutanen, H. Niinikoski, U. Schwab, M. Uusitupa)
Huomautuksia
Samasta näytteestä voidaan määrittää myös fS-Krea (KL 2143), fS-Lipidit (KL 2245), fS-Fe (KL 2566), S -ALAT (KL 1026), S -AFOS (KL 1046), S -ASAT (KL 1128), S -GT (KL 1489), S -hsCRP (ATK 8022), S -K (KL 2001), S -Na (KL 2382).
Tiedustelut
mila@milalab.fi
Päivitetty 9.10.2023
