KALIUM, kokoveri
B -K ATK 8005
Kalium on tärkeä elimistön nestetasapainoon, hermoimpulssien välitykseen ja lihassupistukseen osallistuva kivennäisaine. Kaliumista 98 % sijaitsee solun sisällä säädellen solun tilavuutta ja happo-emäs-tasapainoa. Kaliumilla on keskeinen osa solukalvojen ionipumpussa, joka ylläpitää elimistön sähköisiä ilmiöitä ja on perusmekanismi hermoimpulssien kulussa. Paitsi hermoimpulssien kulkuun kalium osallistuu myös lihassupistuksen säätelyyn ollen välttämätön sydämen normaalin rytmin säätelyssä.
Indikaatiot
Kokoveren kaliumtasojen tutkiminen. Elimistön ionipumpun toiminnan arvioiminen.
Näyte
5 ml litium- tai natriumhepariiniveri. Sekoita näyte hyvin. Putkessa ei saa olla hyytymiä. Ota hivenainenäytteet viimeiseksi näytteenottoneulan puhdistamiseksi mahdollisista hivenainejäämistä. Jos on vain tämä pyyntö, ota ensin yksi ylimääräinen putki. Paastoa ei tarvita. Ei hivenainevalmisteita 12 h ennen näytteenottoa. Vastaus vakioidaan kokoveren Hkr-arvoon (B -PVK). Asiakkaan tulisi määrittää hematokriitti ennen näytteen lähettämistä ja ilmoittaa tulos lähetteessä. Hkr-arvo on välttämätön tulosten tulkinnalle. Ilman mitattua Hkr-arvoa käytetään vakio Hkr-arvoa.
Säilytys ja lähetys
Näytteenottopäivänä lähetys huoneenlämmössä (lähetys ma-to). Viikonlopun yli säilytys pakastettuna, lähetys huoneenlämmössä.
Menetelmä
ICP-MS, Akkreditoitu menetelmä
Vastausaika
10 arkipäivää
Viitearvot, laskennalliset
naiset 34,2 – 47,4 mmol/l (hkr 0,39)
miehet 35,4 – 50,6 mmol/l (hkr 0,42)
Hkr-arvo vaikuttaa viitearvoihin. Samasta näytteestä voi tarvittaessa mitata myös Cu, Mg, Mn, P, Se ja Zn.
Tulkinta
Kaliumia saadaan yleisesti ottaen riittävästi ravinnosta. Kaliumin lähteitä ovat kasvikset, peruna, kahvi, maitovalmisteet, hedelmät ja marjat. Ruokavalio, joka sisältää ylimäärin natriumia ja niukasti kaliumia liittyy kohonneen verenpaineen riski. Liiallinen lakritsin ja salmiakin syöminen voi joillekin aiheuttaa elimistöön kaliumvajetta ja sydämen rytmihäiriöitä.
Kaliumin puutos (hypokalemia) eli kaliumtaso alle viitealueen syntyy seurauksena liiallisesta kaliumin poistumisesta elimistöstä. Kaliumin liiallista poistumista voivat aiheuttaa nesteenpoistolääkkeinä käytetyt diureetit, jotka eivät sisällä kaliumia. Kaliumia voi poistua elimistöstä myös runsaan oksentelun ja ripuloinnin seurauksena. Kaliumin puutos voi syntyä myös syömishäiriöissä kuten anoreksiassa. Harvinaisempi syy kaliumin puutteelle voi olla suolahormonin liikatuotto eli hyperaldosteronismi. Kaliumvajetta eli kaliumarvo alle viitealueen keskitason esiintyy paljon myös iäkkäimmillä naisilla, joiden nauttima ruokamäärä on vähäinen.
Kaliumin liiallinen määrä (hyperkalemia) on harvinaisempi tila verrattuna kaliumin puutteeseen. Hyperkalemian syynä voi olla munuaissairaus tai harvinainen lisämunuaisen vajaatoiminta (Addisonin tauti). Myös tietyt lääkeaineet kuten sydän- ja verenpainelääkkeinä käytetyt ACE-estäjät ja diureettina käytetty spiranolaktoni voivat johtaa hyperkalemiaan.
Samanlaiset oireet kuten heikotus, apatia, ruoansulatuskanavan toimintojen hidastuminen ja sydämen rytmihäiriöt voivat olla oireena sekä hypo- että hyperkalemiassa.
Tiedustelut
mila@milalab.fi
