Jodidi

Jodidi, virtsasta, kreatiniiniin suhteutettu

U -I suht. ATK8014

Osatutkimukset:
​U -I KL 1984
​​U -Krea KL 2145

Jodi on kilpirauhashormonien rakenneosa ja tätä kautta välttämätön normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä normaalille aineenvaihdunnalle. Suurin osa elimistön jodista sijaitsee kilpirauhasessa ollen 70-80 % jodin kokonaismäärästä 15-20 mg. Riittävä jodin saanti on erityisen merkityksellistä sikiövaiheessa ja ensimmäisten elinvuosien aikana, jolloin kilpirauhashormoneilla on oleellinen merkitys aivojen kehittymiselle. Myöhemmissä elämänvaiheissa kilpirauhashormonit säätelevät paitsi perusaineenvaihduntaa myöskin elimistön sopeutumista pitkäaikaiseen stressiin. Suurin osa (noin 90 %) plasman sisältämästä jodista erittyy munuaisten kautta virtsaan ja virtsan jodipitoisuus kuvastaa hyvin elimistön jodin saantia.

Indikaatiot

Riittävän jodin saannin arviointi

Näyte

5-10 ml aamuvirtsaa, joka on ollut rakossa 3-4 h. Nestetasapainon voimakkaat vaihtelut heikentävät tuloksen luotettavuutta. Ennen näytteenottoa on vältettävä runsasta juomista, nesterajoitusta ja voimakasta fyysistä rasitusta muutama tunti ennen näytteenottoa. Kontaminaation välttämiseksi kädet ja virtsaputken suu pestään vedellä ennen näytteenottoa.

Säilytys ja lähetys

Näytteenottopäivänä (ma-ke) lähetys huoneenlämmössä. Säilyy viikonlopun yli jääkaapissa. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna, pakastettu näyte lähetetään pakastettuna.

Menetelmä

Jodin mittaus: ICP-MS. Tulos suhteutetaan samasta näytevirtsasta mitattuun kreatiniiniarvoon (U -Krea, fotometrinen).

Vastausaika

10 arkipäivää

Viitearvot

alle 25 µg/g vaikea jodin puutos
​25 – 50 µg/g kohtalainen puutos
​50 – 100 µg/g lievä puutos
​yli 100 µg/g riittävä jodin saanti

Iodine guidelines by WHO: World Health Organization. United Nations Children´s Fund & International Council for the Control of Iodine Deficiency Disorders. Assessment of iodine deficiency disorders and monitoring their elimination. 3rd ed. Geneva, Switzerland: WHO, 2007

U -Krea

naiset  1,7 – 19,4 mmol/l
​miehet  2,3 – 23,5 mmol/l

Vastausaika

10 arkipäivää

Tulkinta

Jodin saantisuositus aikuisille on 150 µg/vrk. Jodia saadaan vain ravinnon kautta, mihin vaikuttaa oleellisesti maaperän jodipitoisuus ja elintarvikkeiden käsittely. Merkittävimpiä jodia sisältäviä elintarvikkeita ovat maitovalmisteet ja viljatuotteet sekä jodioitu ruokasuola, kalat, äyriäiset ja levät. Joidenkin ruoka-aineiden sekä tupakansavun sisältämät goitrogeenit häiritsevät jodin pääsyä kilpirauhassoluun. Goitrogeenejä sisältävät mm. kypsentämättömät lanttu, porkkana, nauris, kaalit, pinaatti, bataatti, päärynä, persikka, mansikka, maapähkinä ja soijatuotteet sekä hirssi myös kypsennettynä. Näillä voi olla merkitystä lähinnä olemassa olevan jodin puutoksen yhteydessä.

Jodin puutos

Jodin puutos ja pitkäaikaisena jo vaje johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, mikä voi johtaa moniin kehityksen, kasvun ja elintoimintojen häiriöön. Krooninen jodinpuutos on maailmanlaajuinen ravitsemusongelma, jonka aiheuttamat kehitysongelmat ovat ehkäistävissä diagnosoimalla jodinpuute.

Jodipuutos on hyvin yleistä myös suomalaisilla, etenkin suolarajoituksia noudattavilla, ellei saantia ole muuten turvattu. Sikiövaiheessa jodin puutos voi johtaa keskenmenoon, sikiökuolemaan ja synnynnäisiin poikkeamiin. Hoitamattomana jodin puute johtaa kretinismiin ja henkiseen kehitysvammaisuuteen. Aikuisella jodin puute voi näkyä kilpirauhasen suurentumisena, heikentyneenä työtehona, henkisten toimintojen häiriönä ja vaikuttaa myös mm. silmänpohjarappeumien syntyyn. Erityisesti vegaanista ja maidotonta ruokavaliota käyttävän tulee kiinnittää huomiota jodinsaantiin.

Joditila tulisi määrittää kaikilta ainakin kerran. On arvioitu, että usein kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita lääkityksin hoidettaessa yritämmekin korjata jodin puutoksen oireita. Ennen jodihoitoa tulee varmistaa, ettei taustalla ole myöskään kilpirauhastulehdus, jolloin hoitolinjaa pitää arvioida laajemmin.

Liiallinen jodin saanti

Liiallinen jodin saanti on vaarana nautittaessa ravintolisiä, kuivattua merilevää sekä mahdollisesti joitakin jodia sisältäviä lääkkeitä. Aikuisilla hyväksyttävä suurin päivittäinen jodin saanti on 600 µg. Riippuen elimistön joditilasta, liikasaanti voi johtaa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaan. Liiallinen jodin saanti raskauden aikana on vaarallista, sillä se voi aiheuttaa vastasyntyneelle kilpirauhasen vajaatoiminnan.

Omatoiminen jodilisän käyttö säteilyvaaran pelossa voi johtaa hengenvaaraan.

Tiedustelut

mila@milalab.fi